Luku 23

Maallinen esivalta

 

1. Jumala, koko maailman ylin herra ja kuningas, on määrännyt maallisen esivallan itselleen alamaiseksi ja ihmisten yläpuolelle. Esivalta toimii Jumalan kunniaksi ja yhteiseksi hyväksi. Tätä tarkoitusta varten Jumala on varustanut esivallan miekalla, jotta se voi puolustaa ja rohkaista hyviä ja rangaista pahantekijöitä.

 

2. Kristityn on sallittua ottaa vastaan esivallan virka ja toimia siinä, kun häntä sellaiseen kutsutaan. Esivallan virassa kristittyjen tulee erityisesti ylläpitää hurskautta, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa kunkin kansakunnan terveellisten lakien mukaan. Esivallan virassa kristityt voivat laillisesti Uuden Testamentin aikana käydä sotaa oikeudenmukaisissa ja välttämättömissä olosuhteissa.

 

3. Maallinen esivalta ei saa ottaa itselleen Sanan ja sakramenttien hoitamista eikä taivasten valtakunnan avaintenvaltaa. Se ei saa myöskään sekaantua uskon asioihin. Kuitenkin, aivan kuin lasten isänä, esivallan velvollisuus on suojella yhteisen Herramme kirkkoa suosimatta mitään tiettyä kristillistä tunnustuskuntaa toisten sijaan. Näin eri kirkkojen kristityt, voivat nauttia täyttä, vapaata ja kiistämätöntä vapautta heidän pyhissä toimissaan ilman vaaran ja väkivallan pelkoa. Jeesus Kristus on asettanut yleisen hallinnon ja järjestyksen kirkkoonsa, jota eri kristillisten tunnustuskuntien vapaaehtoiset jäsenet toteuttavat uskonsa ja tunnustuksensa perusteella. Tähän siviilihallituksen laki ei saa sekaantua sitä pidättäen tai muuttaen. Esivallan tehtävä on suojella ihmistä ja kaikkia kansalaisiaan, niin että kukaan ei kärsi nöyryytystä, väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai vahinkoa heidän uskonsa tai sen puutteen vuoksi. Esivallan vastuulla on myös valvoa, että kaikki uskonnolliset ja kirkolliset kokoontumiset voidaan järjestää ilman häiriötä.

 

4. Kansan velvollisuutena on rukoilla esivallan puolesta, kunnioittaa sen viranhaltijoita, maksaa sille verot ja muut maksut, noudattaa esivallan laillisia käskyjä ja sen auktoriteettia omantunnon tähden. Uskottomuus tai toisen uskon noudattaminen ei poista esivallan oikeudenmukaista ja laillista auktoriteettia eikä vapauta kansaa asianmukaisesta kuuliaisuudesta esivaltaa kohtaan. Kirkon viranhaltijat eivät ole vapautettuja tästä kuuliaisuudesta. Paavilla ei varsinkaan ole minkäänlaista hallinto- tai tuomiovaltaa esivaltaan eikä kehenkään esivallan kansalaiseen. Hänellä ei ole lainkaan valtaa päättää heidän elämästään tai siirtää heitä toiselle alueelle, jos hän tuomitsee nämä ihmiset harhaoppisiksi tai keksii jonkun muun tekosyyn.