Luku 6

Ihmisen syntiinlankeemus, synti ja sen rangaistus

 

1. Meidän ensimmäiset vanhempamme, jotka Saatana viekoitteli ovelasti kiusaten, tekivät syntiä syömällä kielletyn hedelmän. Jumala näki hyväksi sallia heidän syntinsä viisaan ja pyhän tahtonsa mukaisesti. Hän oli niin säätänyt omaksi kunniakseen.

 

2. Tämän synnin kautta he luopuivat alkuvanhurskaudesta ja Jumalan yhteydestä ja tulivat kuolleiksi synnissä. Synti tärveli sielun ja ruumiin ja kaikki kyvyt ja osat.

 

3. Ensimmäiset vanhemmat ovat koko ihmiskunnan alku. Tämän synnin syyllisyys luettiin heidän syykseen, ja sama kuolema synnissä ja turmeltunut luonto kulkeutuu ihmissuvun jatkuessa heidän jälkeläisilleen sukupolvesta toiseen.

 

4. Kaikki tämänhetkiset rikkomukset seuraavat tästä alkuturmeluksesta, jonka myötä me olemme täysin haluttomia ja kykenemättömiä hyvään, olemme kaikkea hyvää vastaan ja taivumme kaikkeen pahaan.

 

5. Luonnon turmelus säilyy tämän elämän ajan niissä, jotka ovat uudestisyntyneet. Vaikka turmelus on Kristuksen kautta annettu anteeksi ja kuoletettu, niin itse turmelus ja siitä kumpuavat teot ovat todellisia ja oikeita syntejä.

 

6. Jokainen synti, perisynti tai tekosynti, on rikkomus Jumalan vanhurskasta lakia vastaan. Synti langettaa luontonsa mukaisesti syyllisyyden syntiselle niin, että hän tulee Jumalan tuomion ja lain kirouksen alaisuuteen. Näin syntinen tulee kuoleman omaksi ja häntä hallitsee hengellinen, ajallinen ja ikuinen kurjuus.