Luku 9

Vapaa tahto

 

1. Jumala on varustanut ihmisen tahdon sellaisella luonnollisella vapaudella, jossa hyvään tai pahaan ei ole pakotettu tai siihen määrätty luonnon absoluuttisen välttämättömyyden vuoksi.

 

2. Viattomuuden tilassa ihmisellä oli vapaus ja valta tahtoa ja tehdä sitä, mikä on hyvää ja mieluista Jumalalle, sekä myös muuttaa tahtonsa niin, että hän voisi langeta.

 

3. Ihminen on langettuaan synnin tilaan menettänyt kokonaan kaiken kyvyn mihinkään sellaiseen hengelliseen hyvään, mikä liittyy pelastukseen. Luonnollisena ihmisenä, joka on haluton tähän hyvään ja kuollut synnille, hän ei kykene omin voimin käännyttämään itseään tai valmistamaan itseään pelastukseen.

 

4. Kun Jumala käännyttää syntisen ja saattaa hänet armon tilaan, hän vapauttaa syntisen luonnollisesta synnin siteestä. Ainoastaan armonsa kautta Jumala mahdollistaa ihmisen vapaasti tahtoa ja tehdä sitä mikä on hengellistä hyvää. Kuitenkin ihmisen järjen säilyessä tahraantuneena hän ei täydellisesti, eikä ainoastaan tahdo sitä, mikä on hyvää, vaan tahtoo myös sitä, mikä on pahaa.

 

5. Ihmisen tahto tehdään täydelliseksi ja muuttumattomasti vapaaksi vain hyvään lopulta kirkkauden tilassa.​