Luku 11

Vanhurskauttaminen

 

1. Ne, jotka Jumala vaikuttavasti kutsuu, hän myös vapaasti vanhurskauttaa. Jumala ei täytä heitä vanhurskaudella, vaan antaa anteeksi heidän syntinsä. Hän lukee ja hyväksyy heidät vanhurskaiksi, ei minkään heissä tapahtuneen teon vuoksi, vaan yksin Kristuksen tähden. Jumala ei hyväksilue heidän uskoaan itsessään, eli uskomisen tekoa, tai mitään muuta evankelista kuuliaisuutta heidän vanhurs-kaudekseen. Jumala hyväksilukee heille ainoastaan Kristuksen kuuli-aisuuden ja hyvitysteon. Kutsutut ottavat tämän vastaan, nojautuen uskossa Kristukseen ja hänen vanhurskauteensa. Tätä uskoa heillä ei ole itsensä kautta, vaan se on Jumalan lahja.

 

2. Usko, joka saadaan Kristukselta ja joka nojaa Kristukseen ja hänen vanhurs-kauteensa, on ainoa vanhurskauttamisen välikappale. Silti usko ei jää yksin vanhurskautettuun ihmiseen, vaan siihen liittyvät kaikki muut pelastavat armosuosiot. Se ei ole kuollutta uskoa, vaan uskoa, joka vaikuttaa rakkaudessa.

 

3. Kuuliaisuudellaan ja kuolemallaan Kristus vapautti veloista kaikki ne, jotka ovat näin tehty vanhurskaiksi. Hän toimitti sopivan, todellisen ja täyden hyvityksen Isänsä oikeuden mukaan. Isä antoi Kristuksen heille, ja hänen kuuliaisuutensa ja hyvitystekonsa otettiin vastaan velallisten sijasta, vapaasti ja ilman mitään suoritusta velallisten puolelta. Heidän vanhurskautensa on täysin vapaata armoa. Näin sekä Jumalan tarkka oikeus että runsas armo saavat kunnian syntisten vanhurskauttamisessa.

 

4. Jumala sääti jo iankaikkisuudessa, että hän vanhurskauttaa valitut. Ajan täyttyessä Kristus kuoli heidän syntiensä tähden ja nousi kuolleista heidän vanhurskauttamisensa tähden. Kuitenkaan valitut eivät ole vanhurskautettuja ennen kuin Pyhä Henki ajallaan tuo Kristuksen heihin.

 

5. Jumala antaa jatkuvasti anteeksi synnit vanhurskaille. Vaikka he eivät voi koskaan langeta vanhurskauden ulkopuolelle, he voivat syntiensä tähden joutua Jumalan isälliseen epäsuosioon. Tällaiset vanhurskaat saavat uudelleen nähdä Jumalan kasvojen valon vasta sitten, kun he nöyrtyvät, tunnustavat syntinsä, pyytävät anteeksiantoa, uudistavat uskonsa ja katumuksensa.

 

6. Uskovien vanhurskauttaminen Vanhan Testamentin aikana oli kaikissa näissä suhteissa aivan samanlaista kuin uskovien vanhurskauttaminen Uudessa Testamentissa.