top of page

Westminsterin uskontunnustuksesta

Westminsterin uskontunnustus on Reformoitujen ja Presbyteerikirkkojen, Raamatulle alisteinen, dokumentti (vain Raamattu on ainut virheetön ohje uskoon ja elämään). Tunnustuksen juuret ovat 1600 -luvun Englannissa. Englannin parlamentti valtuutti synodin, johon kuului pastoreita, teologeja ja maallikkoja, laatimaan kirkollisia dokumentteja, joiden tarkoitus oli puhdistaa sen ajan Anglikaanikirkon liturgiaa ja kirkon hallintoa. Näistä yhdeksi tärkeimmäksi dokumentiksi tuli Westminsterin uskontunnustus (1647). 

Kun presbyteerisyys rantautui Amerikkaan ja Presbyteerikirkko USA:ssa muodostettiin vuonna 1788, se hyväksyi Westminsterin uskontunnustuksen muutamin muutoksin. Suurin muutos tuli lukuun 23.3, joka kirjoitettiin täysin uusiksi. Voit englanniksi lukea tarkemmin näistä eroista täältä.

Tämä suomenkielinen käännös on tehty vuoden 1788 version pohjalta. Risto Saarinen ja Jaakko Rusama ovat kääntäneet vuoden 1647 version.* Tämä käännös on korjattu versio (jota todennäköisesti tullaan korjaamaan vielä lisää) heidän kääntämästä tekstistä, jota on käytetty tekijöiden luvalla. 

* Risto Saarinen, Reformaation Tunnustukset, toim. R. Saarinen, (Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, 2009).

Westminsterin uskontunnustus:

Vapaa tahto

Vaikuttava kutsu

Vanhurskauttaminen

Katumus elämän saamiseksi

Sallitut valat ja lupaukset

Hyvät teot

Maallinen esivalta

Pyhien kestävyys

Avioliitto ja avioero

Armon ja pelastuksen varmuus

Kirkko

Ehtoollinen

Kirkkokuri

Synodit ja kirkolliskokoukset

Adoptio

Pyhitys

Pelastava usko

Jumalan laki

Pyhien yhteys

Kristillinen vapaus ja omantunnonvapaus

Sakramentit

Jumalanpalvelus ja sapatti

Kaste

Ihmisen tila kuoleman jälkeen ja kuolleitten ylösnousemus

Viimeinen tuomio

Viitteet Raamattuun päivitetään sivulle luku kerrallaan, kun luvun editointi on saatu valmiiksi. 

WCF sisällys
bottom of page